Qo'annoo Herrega Macaafa Qulqulluu Yeroo Sanbataa
— .
Sanbanni Dhuguma Yoom Jalqaba?
Sanbanni guyyaa torbaffaa Waaqayyoon eebbifamee qulqulleeffamedha. Amantoonni fayyina argachuuf jecha Sanbata hin eegan.
Kanaa mannaa, ayyaana jalatti hojiiwwan Waaqayyoo gurguddoo uumaa fi furuu yaadatanii boqonnaa bara baraa dhufuuf hawwiidhaan eeggatu.
Har’a Sanbanni yoom akka jalqabuu fi yoom akka xumuramu ilaalchisee ilaalchi adda addaa hedduun jiru.
Tokko tokko duudhaa Yihudootaa boodarra ture hordofuun, Jimaata aduun lixuu irraa kaasee hanga Dilbata aduun lixxutti Sanbata kabaju.
Tokko tokko akkaataa sa’aatii naannoo sanatti aduun itti lixxu ykn mul’ata urjiileetiin shallagu.
Gariin isaanii kalaandarii siiviilii ammayyaa hordofuun halkan walakkaa akka daangaa guyyaatti fayyadamu, jechuunis guyyaa tokkoo fi isa itti aanu gidduutti bakka qoqqoodamu.
Kaan immoo, kutaalee macaafa qulqulluu adda addaa irratti hundaa’uun, guyyaan guutuun tokko guyyaa irraa eegala, galgalaa fi halkan itti fufa, guyyaan itti aanu yeroo jalqabu akka xumuramu amanu.
Akka hubannoo kanaatti Sanbanni guyyaa torbaffaa guyyaa Sanbataa yeroo guyyaa jalqabee, yeroo guyyaan Dilbataa jalqabutti xumurama.
Qorannoon kun ilaalchi inni dhumaa kun deeggarsa macaafa qulqulluu fi seenaa qabaachuu fi dhiisuu isaa qorata.
1. Uumama keessatti “Guyyaan” Akkamitti Uumama?
Seera Uumamaa 1:3–5 galmeessee jira:
Waaqayyo, “Ifni haa ta’u” jedhee ifni ni ture. Waaqayyo ifni gaarii ta'uu isaa argee, Waaqayyo ifa dukkana irraa addaan baase. Waaqayyo ifa Guyyaa jedhee, dukkana immoo Halkan jedhee waame. Galgalas, ganamas, guyyaa jalqabaa ta'e.
Barreeffamichi, “galgala ture, ganamas” waan jedhuuf guyyaan tokko galgala jalqabuu qaba jedhamee yeroo baay’ee fudhatama.
Haa ta’u malee, tartiiba guyyaa jalqabaa Seera Uumamaa keessatti of eeggannoodhaan dubbisuun carraa biraa akka ta’u hayyama.
Jalqaba uumamaatti lafti bifa kan hin qabnee fi duwwaa kan hin qabne yoo ta’u, dukkanni fuula gadi fagoo irra ture. Dukkanni duruu jira ture, garuu ifni Waaqayyo uume fi adda baase ammallee hin mul’anne ture. Waaqayyo, “Ifni haa jiraatu” jedhe, yeroo sana qofa ifni ni mul’ate. Waaqayyo sana booda ifa dukkana irraa adda baase, ifa “Guyyaa” dukkana immoo “Halkan” jedhee waame.
Kanaafuu, tartiiba qabatamaan guyyaa jalqabaa akka armaan gadiitti hubatamuu danda’a:
Dukkana jalqabaa → Waaqayyo ifa uuma → Guyyaa → Galgala → Halkan → Ganama → Guyyaa jalqabaa xumurame
Kun guyyaan mataan isaa galgalaan jalqabe jechuu wajjin sirriitti tokko miti.
“Galgala” jechuun ce’umsa ifni guyyaa itti xumuramee halkan itti jalqabu; “ganama” ammoo ce’umsa halkan itti xumuramee ifni guyyaa deebi’ee itti jalqabudha.
Kanaaf, ibsi:
“Galgala ta’e, ganamas ta’e, guyyaa jalqabaa”
akkasumas guyyaan uumama guutuu ta’e ifa guyyaa, galgalaa fi halkan keessa darbee hanga ganama ga’utti akka ta’e hubatamuu danda’a. Yeroo sanatti guyyaan jalqabaa xumuramee guyyaan itti aanu jalqabe.
Kanaaf guyyaa lammaffaa irraa eegalee guyyaan tokko akka armaan gadiitti bakka bu’uu danda’a:
Ifa guyyaa → Galgala → Halkan → Ganama
Kunis guyyaan ganama naannoo ifa guyyaa irraa eegalee ganama itti aanutti xumurama.
Hiikkaan kun yaada ammayyaa qofa miti. Hayyoonni Yihudootaa fi Macaafa Qulqulluu tokko tokko Israa’el durii jalqaba irratti mala ganama hanga ganamaatti guyyaa lakkaa’uutti fayyadamuu akka danda’an falmaniiru.
2. Guyyaa Araaraa: “Galgalaa hanga Galgalaatti” Herrega Waliigalaa Guyyaa tokkoo moo, Kabaja Addaa?
Lewwoota 23:27 akkas jedha:
Ji'a torbaffaa kana guyyaa kurnaffaatti Guyyaan Araarsummaa ni jiraata.
Ta’us Lewwoota 23:32 ajaja addaa kenna:
Ji'a guyyaa sagalffaa galgalaa kaasee hanga galgala itti aanutti sanbata keessan ni kabaju.
Kun kutaa baay’ee barbaachisaa dha.
“Galgala guyyaa sagalffaa” duraanuu jalqaba guyyaa kurnaffaa yoo ta’e, barreeffamichi amma iyyuu maaliif akkas jedhee waama:
guyyaa sagalffaa galgala
“galgala guyyaa kurnaffaa” utuu hin ta’in?
Hubannoon biraa ta’uu danda’u daangaan guyyaa idilee ganama kan hafu yoo ta’u, soomni addaa fi of gad qabuu Guyyaa Araarsummaaf barbaachisu dafee galgala guyyaa sagalffaa irraa eegalee hanga galgala guyyaa kurnaffaatti itti fufe.
Haala kanaan:
Guyyaa 9ffaa → Galgala 9ffaa [soomaan ni jalqaba] → Guyyaa 10ffaa [Guyyaa Araarsummaa] → Galgala 10ffaa [soomni xumurama].
Akka hubannoo kanaatti, “galgalaa hanga galgalaatti” jechuun:
yeroo addaa Guyyaa Araarsummaaf itti kabajamu
dirqama hiikuu irra: .
daangaa guyyaa guyyaa hundaaf
Garaagarummaan kun barbaachisaa dha.
Macaafni Qulqulluun akkas hin jedhu:
“Sanbata hundumaa galgalaa hanga galgalaatti kabajamuu qaba.”
Lewwoota 23:32 addatti Guyyaa Araarsummaa ilaallata; innis ajaja addaa of gad qabuu of keessaa qaba.
Kanaaf, caqasa kana gara seera addunyaa maraatti babal’isuun Sanbata torban torbaniin deggersa macaafa qulqulluu dabalataa barbaada.
3. Hariiroo “Guyyaa Sana” fi “Ganama” .
Keessumaa Seera Musee keessatti kutaaleen hedduun kan hubatamanidha.
Lewwoota 7:15 foon aarsaa galateeffannaa guyyaa itti dhihaatutti nyaatamuu akka qabuu fi hanga ganamaatti hafuu akka hin qabne dubbata.
Lewwoota 22:30 ammas akkas jedha:
Guyyuma sanatti ni nyaatama; hamma ganamaatti tokko illee hin dhiiftu.
Keessa Deebii 21:23 akkasuma akkas jedhee ajaja:
Reeffi isaa halkan guutuu muka irra hin turu, garuu guyyaa sanatti isa awwaalta.
Kutaaleen kun uumamaan tartiiba:
Guyyaa sana → Galgala → Halkan → Ganama
Galgalaa fi halkan amma iyyuu kan “guyyaa sanaa” akka taʼe kan argisiisan siʼa taʼu, ganama dhufuun immoo jalqaba guyyaa itti aanu akka taʼe argisiisa.
Kanaaf aarsaan sun guyyuma sana galgalaa fi halkan nyaatamuu danda’us hanga ganamaatti turuu hin dandeenye. Jechi kun hojii ganama akka daangaa irra darbee ulaagaan “guyyaa sana” ilaallatu kana booda hojiirra hin oolle ta’ee wajjin kan walsimudha.
Jechi kun hubannoo guyyaan tokko ganama yeroo ifni mul’atu jalqabee, galgalaa fi halkan keessa darbee, ganama akka xumuramu caalaatti kallattiin deeggara.
Yoo xiqqaate, kutaaleen kun ganama akka a daangaa guyyaa, guyyaa tokkoo fi isa itti aanu gidduutti bakka qoqqoodamu.
4. Ba’uu 16, Mannaa, fi Kabaja Sanbata Jalqaba Galmee
Ba’uu 16 yeroo Sanbataa qorachuuf kutaalee barbaachisoo ta’an keessaa isa tokko.
Namoonni ganama ganama mannaa walitti qabuuf baʼu turan. Guyyaa ja’affaatti ammoo dachaa lama walitti qabaman.
Museen isaanitti hime:
Boru boqonnaa Sanbataa, Sanbata qulqulluu Gooftaaf ta’edha.
Ummanni nyaata sana qabate:
hanga ganamaatti.
Achiis ganama Museen akkana jedhe:
Har'a Gooftaadhaaf Sanbata waan ta'eef har'a sana nyaadhaa.
Seenaan kun tartiiba armaan gadii dhiyeessa:
Guyyaa ja’affaa: qooda dachaa walitti qabaa → Halkan darba → Ganama → “Har’a” Sanbata
Kun kutaalee ijoo Waaqayyo karaa Musee Israa’el akkaataa Sanbata itti kabaju sirnaan barsiisu keessaa isa tokkodha.
Kutaan kun Museen guyyaa ja’affaatti yeroo aduun lixxu akka beeksise kan hin galmeessine ta’uun isaa hubatamuu qaba:
“Sabbanni amma jalqabeera.”
Kanaa mannaa, ganama itti aanutti guyyaan torbaffaan akkas jedhamee ibsama:
“Har’a guyyaa Sanbataati.”
Kun ofuma isaatiin jalqaba sirrii Sanbataa murteessuu baatus, herrega ganama irratti hundaa’ee wajjin kan walsimuu fi deeggarsa kennuu danda’a.
5. Nahimiyaan Karra Cufuun isaa Sanbanni Yeroo Aduun lixxutti akka jalqabe ofumaan hin mirkaneessu
Nahimiyaa 13:19 irratti akkas jechuun galmeessee jira:
Sanbata dura balbaloonni Yerusaalem dukkanaa’uu yeroo jalqaban, karrawwan akka cufaman ajajee hanga Sanbata boodaatti akka hin banamne ajaje.
Kutaan kun yeroo baay’ee Sanbanni yeroo aduun lixxu akka jalqabe mirkaneessuuf itti fayyadama.
Haa ta'u malee barreeffamichi mataan isaa akkas jedha:
Sanbata dura
Nahimiyaan yeroo Sanbata dura dukkanaa’aa deemutti dursee karra cufe. Kun daldaltoonni halkan meeshaa gara magaalaatti fidanii guyyaa Sanbata itti aanutti akka hin daldalle gochuuf tarkaanfii ittisaa ta’ee hubatamuu danda’a.
Kanaaf:
Yeroo galgala karra cufuu ≠ galgala mataan isaa jalqaba Sanbataa akka ta’e ragaadha
Kutaan kun hiika aduu lixuu-jalqaba wajjin kan walsimu ta’us, aduun lixuu daangaa guyyaa akka ture ofuma isaatiin hin mirkaneessu.
6. Yeroon Awwaalcha Gooftaa Yesuus Gaaffii Barbaachisaa Kaasa
Awwaalcha Gooftaa Iyyesuus: Galgala Guyyaa Qophii fi Dhihaa Sanbata
Maarqos 15:42 galmeessee jira:
“Guyyaan Qophii, jechuunis guyyaa Sanbata duraa waan ta’eef, galgala yeroo ga’u...”
Tartiiba yeroo caqasa kana keessatti of eeggannoodhaan xiyyeeffannaa argachuu qaba.
Barreeffamichi ifatti akkas jedha:
galgala ga’ee ture
taʼus yeroon wal fakkaataan sun amma iyyuu:
“Guyyaa Qophii, jechuunis guyyaa Sanbata dura.”
Kana jechuun, akka dubbisa seeneffamichaa isa hunda caalaa uumamaa ta’etti galgala ga’ee ture, garuu amma iyyuu Guyyaa Qophii waan ta’eef, Sanbanni ammallee hin jalqabne ture.
Yoseef nama Arimaatiyaa sana booda gara Philaaxos dhaqee reeffa Gooftaa Yesuus gaafate. Philaaxos Inni duruu du’uu isaa waan ajaa’ibsiifateef, ajajaa dhibbaa sana waamee yeroo muraasaaf du’uu isaa gaafate. Philaaxos reeffa Yoseefitti kan gadhiise erga mirkaneessa argatee booda qofa.
Ammas adeemsa awwaalchaa walduraa duubaan hordofuu qaba ture. Yoseef akkas gochuu qaba ture:
quncee talbaa gaarii bitadhu → reeffa gadi buusi → reeffa qopheessi → quncee talbaa itti marsi → awwaala dhagaan murame keessa kaa’i → dhagaa seensa irratti garagalchi
Yoh.
akka aadaa awwaalcha Yihudootaatti reeffa Yesus mi’eessituu wajjin qopheesse.
Kanaaf, yeroo galgala ga’ee fi Yoseef jalqaba gara Philaaxos dhaqee reeffa gaafachuu isaa irraa eegalee, karaa gaaffii Philaaxos ajajaa dhibbaa, reeffa gadhiifamuu fi qophii awwaalchaa guutuu Yoseefii fi Niqoodimoos raawwataniin, yeroon guddaan darbee ta’uu qaba.
Luqaas 23:54 taateewwan kana erga ibsee booda akkas jedha:
“Guyyaan sun Qophii ture, Sanbatanis dhihaatee ture.”
Keessumattuu keeyyatni kun kan hubatamuu qabudha.
Gochimi Giriikii “dhi’aa ture” jedhamee hiikameera ἐπέφωσκεν (epéphōsken), irraa ἐπιφώσκω (epiphōskō). Jechi kun ifa mul’achuu, guyyaan ifa ta’uu jalqabuu ykn barii dhiyaachuu wajjin wal qabata.
Kanaaf, hiikni bu’uuraa jechichaa yeroo ilaalamu, seenefamni Luqaas gaaffii barbaachisaa qoratamuu qabu kaasa:
Awwaalli Gooftaa Yesus galgala Guyyaa Qophii jalqabee, halkan keessa yeroo muraasaaf itti fufee, ganamni yeroo dhihaatu, Sanbanni guyyaa torbaffaa “bari’uuf” jedhu keessatti xumuramee?
Yoo akkas ta’e, tartiiba tartiiba yeroo walitti hidhame ta’a:
Guyyaa Qophii ifa guyyaatiin: Gooftaan ni fannifama → Galgala ni ga’a, ammas Guyyaa Qophaa’ina jedhama → Yooseef reeffa kadhate → Yooseef fi Niqoodimoos reeffa Gooftaa qopheessanii awwaalu → Sanbanni ni dhiyaata
Hiikkaan kun ilaalcha aadaa Sanbanni battaluma sanatti kan jalqabe Jimaata aduun lixxu jedhu waliin wal bira qabamee ilaalamuu qaba.
Maarqos yeroon sun amma iyyuu “Guyyaa Qophaa’ina, guyyaa Sanbata dura” jedhamee osoo waamamu, galgala ga’ee akka ture ifatti dubbateera. Luqaas, awwaalcha erga ibsee booda, sana booda gocha ifa yookaan barii wajjin walqabate fayyadamuun Sanbata akka dhiyaatu ibsa.
Dhugaadha, gaaffiin herrega Sanbataa guutuun jecha Giriikii tokkoon furmaata argachuu hin danda’u ἐπέφωσκεν kophaa isaa. Fayyadamni jechi kun haala adda addaa keessatti fi mala guyyoota itti herregaman Yihudoota jaarraa tokkoffaa birattis qoratamuu qaba.
Kanas ta’e sana, kutaaleen kun lamaan yeroo walitti dubbifaman gaaffii salphaatti fudhatamuu hin qabne kaasu:
Sanbanni battaluma Jimaata aduun lixxee booda kan jalqabe yoo ta’e, Maarqos galgala sana ga’eera jedhee erga dubbatee booda, amma iyyuu sa’aatii sana “Guyyaa Qophii, guyyaa Sanbata duraa” jedhee kan waamu maaliifi? Akkasumas Luqaas, gara xumura awwaalchaa, maaliif gocha ifaa fi barii wajjin walqabatutti fayyadamee dhiyeenya Sanbata ibsa?
Kanaaf, seenaan awwaalcha Gooftaa Yesus, Sanbata galgala moo ifa guyyaa jalqabuu isaa qo’annoo irratti xiyyeeffannaa guddaa argachuu qaba.
7. Maatewos 28:1: “Sanbata booda, Gara Bari’uu Guyyaa Jalqabaa” .
Maatewos 28:1 kutaa baay’ee barbaachisaa kan biraati.
Jechi Giriikii yeroo sana akkas jechuun ibsa:
sanbata booda, gara guyyaa jalqabaa torban sanaatti akkuma bariʼutti.
Akka tartiiba yeroo baay’ee uumamaa ta’etti:
Sanbata xumurame → Halkan gidduu jiru daangaa ganama isaa ga’a → Guyyaan jalqabaa ni bari’a
Kun uumamaan hubannoo guyyaan jalqabaa barii akka jalqabu waliin wal sima.
Wangeelonni arfan isaanii iyyuu dubartoonni kunneen torbanitti guyyaa jalqabaa ganama gara awwaalichaa akka dhaqan galmeessaniiru.
Sanbata Dilbata yeroo aduun lixxu guutummaatti kan xumurame utuu ta’ee, dubartoonni sun guyyaa jalqabaa hanga bariitti eeguurra maaliif battalumatti gara awwaalchaa hin deemne?
Namni tokko nageenyi, dukkanni, ibsaan ykn wantoota qabatamaa taʼan kan biraan harkifannaa kana ibsuu akka dandaʼu sababa qabeessa taʼee deebii kennuu dandaʼa. Kanaaf qabxiin kun qofti murteessaa miti.
Haa ta’u malee, kutaalee biroo wajjin yeroo dubbifamu, iddoo guddaa qaba.
8. Yohaannis 20:19: “Guyyaa Sana, Guyyaa Jalqabaa Torbee Galgala”
Yohaannis 20:19 galmeessee jira:
“Ergasii, guyyuma sana galgala, guyyaa jalqabaa torbanii ta’uudhaan...”
Akka sirna Yihudoota booda aduu lixuu hanga aduun lixuutti, Wiixata galgala erga aduun lixxee booda ti’ooriidhaan duraanuu kan guyyaa lammaffaa ta’a.
Ta’us Yohaannis amma iyyuu akkas jedha:
“guyyaa sana, guyyaa jalqabaa torbee, galgala.”
Kun yoo xiqqaate barreessaan Kakuu Haaraa tokko galgala guyyaa itti aanee dhufu amma iyyuu kan “guyyaa” sanaa akka ta’e ibsuu akka danda’u argisiisa.
Dhugaadha, hiiktoonni tokko tokko “guyyaa sana” akka hiika kalaandarii teeknikaa utuu hin ta’in, guyyaa du’aa ka’uu akka eeruun seeneffamaatti qofa hubatu.
Kanaafuu, kutaan kun akka ragaa tokkichaatti osoo hin taane ragaa biroo wajjin fayyadamuun gaariidha.
9. Kutaalee Kakuu Haaraa “Guyyaa Itti Aanu” Galgala ykn Halkan Booda Itti Dhufu
Kakuu haaraan akkaataa seeneffama walfakkaataa hedduu of keessaa qaba.
Maarqos 11 galgala sana akka gaʼe kan galmeesse siʼa taʼu, achiis waaʼee “guyyaa itti aanutti” dubbata.
Yohaannis 6 jalqaba galgala akka ga’ee fi duruu dukkanaa’ee akka ture kan ibsu yoo ta’u, sana booda qofa waa’ee “guyyaa itti aanutti” kan dubbatudha.
Hojii Ergamootaa 4 galgala waan ta’eef, ergamoonni hanga “guyyaa itti aanutti” akka qabaman galmeessee jira.
HoE.
Seenaawwan kun hundinuu akka foormulaa kalaandarii jajjabootti ilaalamuu hin qaban.
Kanas ta’e sana, akkas jedhanii argisiisu:
galgalaa fi halkan barreessitoota macaafa qulqulluutiin ofumaan akka jalqaba guyyaa itti aanutti ilaalamuu hin qabu ture.
10. “Sa’aatii Kudha Lama” Ifa Guyyaa fi Sa’aatii Ganama Irratti Hundaa’e
Gooftaan Yesuus akkana jedhe:
“Guyyaatti sa’aatiin kudha lama hin jiruu?”
— Yohaannis 11:9
Kakuu haaraan yeroo baay’ee sa’aatii sadaffaa, sa’aatii ja’affaa fi sa’aatii sagalffaa agarsiisa.
Sirna Yihudootaa ifa guyyaa kutaa kudha lamatti qoodu jalatti:
sa’aatiin sadaffaan tilmaamaan sa’aatii 9:00 a.m.;
sa’aatii ja’affaan tilmaamaan sa’aatii walakkaa;
sa’aatii sagalffaa tilmaamaan sa’aatii 3:00 p.m.
Kunis addunyaa durii keessatti herregni guyyaa idilee naannoo ganama ykn aduun baatee akka jalqabe agarsiisa.
Haa ta’u malee, garaagarummaan barbaachisaan:
sa’aatii ifa guyyaa kudha lama lakkaa’uuf ka’umsa
fi
daangaa guyyaa guyyaa kaalaandarii sa’aatii digdamii afur guutuu ta’e
Lamaan isaanii wal fakkaachuu hin qaban.
Kanaafuu, ragaan kun hubannoo ganama irratti hundaa’eef deeggarsa duubaa ta’uu danda’a, garuu guyyaan hundi sirritti sa’aatii 6:00 a.m.tti jalqabuu akka qabu mirkaneessuuf ofuma isaatiin itti fayyadamuu hin qabu.
Har’a kabaja qabatamaaf, tilmaamaan sa’aatii istaandaardii naannoo sa’aatii 6:00–7:00 a.m. akka daangaa hojiitti fayyadamuun sirna walfakkaatu kennuu danda’a, garuu kun akka ta’e ifatti ibsamuu qaba:
mala hojiirra oolmaa qabatamaa malee ajaja macaafa qulqulluu sirriitti 6:00 a.m.
11. Halkanii fi Guyyaan Itti Fufiinsaan Yeroo Muudamanitti Deebi'u
Ermiyaas 33 tartiiba halkanii fi guyyaa Waaqayyoon hundeeffame ilaalchisee ibsa barbaachisaa lama qaba.
Ermiyaas 33:20 akkas jedha:
“Gooftaan akkana jedha: Kakuu koo guyyaa wajjin gale fi kakuu koo halkan wajjin gale cabsuu yoo dandeessan, guyyaa fi halkanni yeroo isaanii murtaa’etti akka hin dhufne…”
Ermiyaas 33:25 ammas akkas jedha:
Kakuu Waaqayyoo halkanii fi guyyaa fi tartiiba dhaabbataa samii fi lafaa wajjin qabu.
Kutaaleen kun halkanii fi guyyaa yeroowwan adda ta’an lama garuu yeroo hunda irra deddeebi’anii kan sirna Waaqayyoo isa hundeeffameen bulfaman ta’uu isaanii ibsu:
Guyyaan yeroo murtaa’etti dhufa → Halkan yeroo murtaa’etti dhufa → Guyyaan deebi’ee deebi’a
Wal-fuudhiin uumamaa walfakkaataan ibsa macaafa qulqulluu keessatti yeroowwan walitti fufiinsa qaban ibsan keessatti irra deddeebi’amee mul’ata:
guyyaa sadii fi halkan sadii — 1 Saamuʼel 30:12; Yoonaas 1:17; Maatewos 12:40;
guyyaa torbaa fi halkan torba — Iyoob 2:13;
guyyaa afurtamaa fi halkan afurtama — Uumama 7:4, 12; Ba’uu 24:18; 34:28 irratti; Keessa Deebii 9:9, 18; 1 Mootota 19:8; Maatewos 4:2.
Ibsa kana keessatti “guyyaan” yeroo baay’ee yeroo ifaa fi “halkan” yeroo dukkanaa kan argisiisudha. Waliin ta’uun walduraa duubaan guyyaa fi halkanii addaan hin cinne ibsu.
Akkaataan Macaafa Qulqulluu irra deddeebi’amee mul’atu kan halkanii fi guyyaa kanaaf tartiiba kana wajjin wal sima:
Ifa guyyaa → Galgala → Halkan → Ifni guyyaa deebi'uu
Ragaan kun, ofuma isaatiin, daangaa teeknikaa sirrii guyyaa kalaandarii hunda hin hundeessu. Haa ta’u malee, Macaafni Qulqulluun guyyoota guutuu darbuu yeroo ibsu ifa guyyaa fi halkan isa booda dhufu akka yeroo uumamaan walsimutti irra deddeebi’ee akka ilaalu argisiisa.
Seera Uumamaa 1, seerota hamma ganamaatti hafuu hin qabne ilaallatan, fi kutaalee biroo qorannoo kana keessatti qorataman waliin yeroo ilaalamu, akkaataan halkanii fi guyyaa irra deddeebi’amee mul’atu kun, tartiiba macaafa qulqulluu akka guyyaa itti aanee halkanitti hubatamuu danda’uu fi dhiisuu isaa qorachuuf deeggarsa dabalataa kenna, marsaan itti aanu immoo yeroo ifni guyyaa deebi’u adda baafamuu danda’a.
12. Falmiin Kaalaandarii Bara Mana Qulqullummaa Lammaffaa Duraan Jira ture
Kaalaandariiwwan Yihudootaa durii qorachuu keessatti dhugaan seenaa barbaachisaan tokko yaadatamuu qaba:
Israa’el durii seenaa ishee keessatti sirna kalaandarii hin jijjiiramne tokko qofa fayyadamuu hin qabdu turte.
Kitaabni Iyyoobeelii fi duudhaan astronomical 1 Henok keessatti calaqqisu kalaandarii aduu guyyoota 364 irratti xiyyeeffannaa guddaa kennu.
Waggaan guyyoota 364 qabu sirriitti:
52 torban guutuu ta’e.
Macaafni Iyyobilee boqonnaa 6 illee, namoonni guyyoota ilaalcha ji’aatiin yoo murteessan ayyaanotaa fi Sanbatoonni jeequmsa keessa kufuu akka danda’an akeekkachiisa.
Kun kan agarsiisu falmiin kalaandarii guddaan bara Mana Qulqullummaa Lammaffaa hawaasa Yihudootaa keessatti akka turedha.
Kanaaf, kutaaleen Iyyobilee tokko tokko sirna guyyaan haaraan erga aduun lixxee booda itti jalqabe kan calaqqisiisan yoo ta’ellee, kun gara duubaatti fayyadamuun akka armaan gadii mirkaneessuu hin danda’u:
“Kun sirna Musee isa jalqabaa ta’uun isaa dirqama.”
Iyyobilees mataan isaa hojii bara Mana Qulqullummaa Lammaffaa yoo ta’u, yeroo sana keessatti duudhaa addaa tokko kan calaqqisiisudha.
13. Hayyoonni Yihudoota Ammayyaa tokko tokkos Daangaa Guyyaa Ganama Israa’el Jalqabaaf Falmaniiru
Hayyoonni Yihudootaa jaarraa digdamaffaa keessa turan barbaachisoo taʼan hedduun gaaffii kana qorataniiru.
Juuliyaan Morgenstern jedhamuun beekama Israa’el jalqabaa yeroo tokko guyyaa aduun baatee ykn bari’uu irraa kaasee hanga aduun baatee ykn bari’uu itti aanutti akka lakkaa’u, sirni aduun lixuu hanga aduun lixxu booda akka guddate falmeera.
Yaaqoob Z. Laawutarbaach ilaalcha wal fakkaatu kan dhiheesse yoo ta’u, Israa’el boojuu duratti herregni guyyaa sirna raabii boodaa wajjin wal fakkaachuu akka hin qabne, akkasumas gochoonni Mana Qulqullummaa tokko tokko seera bu’uuraa durii halkan guyyaa isa duraa hordofu akka eegu falme.
P. J. Heewuud jedhamuun beekama akkasumas karaa seera aarsaa, Seera Uumamaa fi kutaalee kakuu haaraatiin daangaa guyyaa ganama ta’uu akka danda’u irratti mari’ateera.
Qorannoowwan kunniin hayyummaan ammayyaa yaada tokkoon xumura irra ga’uu isaa hin mirkaneessan.
Haataʼu malee,:
ilaalchi Israa’el jalqabaa jalqaba irratti daangaa guyyaa ganamaatti fayyadamuu danda’a jedhu kalaqa ammayyaa qofa kan hayyoonni hin qabne miti.
Ejjennoo qo’annoo akaadaamii keessatti sirnaan yaada dhiyaatee irratti mari’atameedha.
14. Dhiphina Gooftaa fi “Guyyaa Sadaffaa” .
Wangeelonni arfanuu guyyaa fannifamuu Gooftaa Yesuus akkas jechuun adda baasu:
Guyyaa Qophii.
Gooftanis akka ka’u irra deddeebi’ee raajii dubbateera:
guyyaa sadaffaatti.
Luq.
“Har’a erga wantootni kun raawwatamanii guyyaa sadaffaati.”
Fannifamuun guyyaa Jimaataa yoo ta’e:
Jimaata = guyyaa jalqabaa
Dilbata = guyyaa lammaffaa
Wiixata = guyyaa sadaffaa
Kun uumamaan jecha “guyyaa sadaffaatti ka’e” jedhu waliin walii gala.
Kanaaf, jecha “guyyaa sadii fi halkan sadii” jedhuuf itti gaafatamuuf qofa fannifamuu gara Kamisaatti ceesisuun hin barbaachisu.
15. “Guyyaa Sadii fi Halkan Sadii Onnee Lafaa Keessatti” Jechuun “Guyyaa Sadii fi Halkan Sadii Guutuu Awwaalame” Jechuu Hin Qabu.
Maatewos 12:40 akkas jedha:
“Ilmi namaa akkasuma guyyaa sadii fi halkan sadii garaa lafaa keessa ni jiraata.”
Ibsichi:
“garaa lafaa keessa” .
jecha idilee “lafa jala awwaala keessa” jedhu utuu hin ta’in.
Gooftaan Getsemaneetti yommuu qabame akkana jedhe:
“Kun sa’aatiin kee, humna dukkanaa ti.”
— Luqaas 22:53
Kanaaf, hiikkaan hafuuraa ta’uu danda’u tokko, yeroo inni Kamisa halkan qabame irraa eegalee, Gooftaan bara humnoota biyya lafaa fi “humna dukkanaa” jala itti bitameef dursee seenee ture.
Haala kanaan:
Kamisa halkan
Jimaata guyyaa
Jimaata halkan
Dilbata guyyaa
Dilbata halkan
Dilbata ganama barii yeroo ifni mul’atu
akka armaan gadiitti lakkaa’amuu danda’a:
halkan sadii fi yeroo guyyaa sadii
Gooftaan ammallee:
Jimaata fannifamee guyyaa sadaffaa, Dilbata, kaafame.
Hiikkaan kun “guyyaa sadii fi halkan sadii” fi “guyyaa sadaffaa ka’e” lamaan isaanii iyyuu maqaa Wangeelaa guyyaa fannifamuu Guyyaa Qophaa’ina jedhee osoo hin jijjiirin dhugaa ta’anii akka hafan hayyama.
16. Bu’uura Walbira Qabsiisuu Walnyaatinsa Ta’uu Danda’an Torbaatamii Lama
Yoo jijjiiramoonni armaan gadii walnyaatinsa adda addaatiin qindaa'an:
guyyaan tokko hordofuu fi dhiisuu isaa a halkan–guyyaa ykn guyyaa–halkan tartiiba;
Gooftaan torban sanaa guyyaa afraffaatti, guyyaa shanaffaatti ykn guyyaa ja’affaatti yoo dhiphate;
Halkan guyyaa torbaffaa, guyyaa guyyaa torbaffaa, halkan guyyaa tokkoffaa ykn guyyaa guyyaa jalqabaa yoo ka’e;
akkasumas “guyyaa sadii fi halkan sadii” awwaalcha, du’a ykn hidhamuu irraa kan lakkaa’amu ta’uu isaa;
sana booda lakkoofsi waliigalaa walnyaatinsa ti’oorii:
2 × 3 × 4 × 3 = carraawwan 72.
Sana booda carraawwan kun haalawwan macaafa qulqulluu afuriin qoratamuu dandaʼu:
gooftaan guyyaa sadaffaatti ka’e;
Guyyaa sadii fi halkan sadii garaa lafaa keessa ture;
guyyaa jalqabaa waaree booda ammallee guyyaa sadaffaa jedhama ture;
galgala guyyaa fannifamuu ammallee Guyyaa Qophii jedhama ture.
Bu’uurri kun ragaa herregaa osoo hin taane meeshaa walbira qabuudha, sababiin isaas jijjiiramoonni hiika kan kennan yoo ta’u, dirqama of danda’anii waan hin taaneef. Tilmaama asitti qoratame keessatti, walnyaatinsi haalawwan afran hunda baay’ee walitti hidhame kan keessummeessuu fakkaatu:
Guyyaan tokko yeroo guyyaa irraa eegala; Gooftaan Kamisa halkan hidhame; Jimaata dhiphate; Dilbata ganama barii ka’e; “guyyaa sadii fi halkan sadii” yeroo inni Kamisa halkan aangoo dukkanaa jala seene irraa kaasee lakkaa’ama.
Bu’aan kun xumura kutaalee darban irraa argamee wajjin walitti dhiyeenyaan kan walsimudha.
17. Xumura
Seera Uumamaa, Seera Musee, kitaabonni seenaa, Wangeelonni, seeneffama Kakuu Haaraa kan biroo, barreeffamoota Mana Qulqullummaa Lammaffaa fi qo’annoowwan herrega kalaandarii Yihudoota durii walitti yommuu ilaalaman, xumurri cimaan ilaalamuu qabu ni mul’ata:
Macaafa Qulqulluu keessatti caqasni ifatti, “Sanbata torban torbanii yeroo hundumaa Jimaata aduun lixxee hanga Dilbata aduun lixxutti kabajamuu qaba” jedhu hin jiru.
Faallaa kanaatiin, kutaaleen hedduun akkaataa:
ganama hiika jalqaba guyyaa haaraa baata; ifa guyyaa galgalaa fi halkan, achiis ganama itti aanutti hordofa; guyyaan ja’affaan halkan erga darbee booda, ganama itti aanu “har’a, Sanbata” jedhama; akkasumas seeneffama Kakuu Haaraa tokko tokko keessatti, galgala tokko amma iyyuu guyyaa wal fakkaatu isa duraa wajjin wal qabata.
Ajajni Lewwoota 23 Guyyaa Araarsummaa “galgala hanga galgalaatti” akka kabajan jedhu guyyaa qulqulluu sanaaf dambii addaa dha; ragaa dabalataa malee ofumaan akka seera waliigalaa daangaa guyyaatti Sanbata torban hundumaaf ilaalamuu hin qabu.
Kanaafuu, sababa qabeessa ta’een yaadni dhiyaachuu ni danda’a:
Sanbata guyyaa torbaffaa guyyaa torbaffaa guutuu akka dabalatutti hubachuun ni danda’ama—jalqaba guyyaa Dilbataa irraa eegalee, hanga Dilbata galgalaa fi halkan, hanga guyyaan Wiixataa jalqabutti.
Har’a haala qabatamaa ta’een kabajuun, yeroon aduu ba’uu akkaataa waqtii fi latituudiitiin garaagarummaa waan qabuuf, akkasumas naannoleen tokko tokko yeroon aduu idilee hin baane ykn aduun lixxu waan hin arganneef, itti fayyadamni tilmaamaan 6:00–7:00 a.m. sa’aatii istaandaardii naannoo akka daangaa qabatamaatti walsimannaa kennuu danda’a.
Haa ta’u malee, dubbiin hunda caalaa barbaachisaa ta’e daqiiqaa ykn sekondii muraasa irratti falmuu osoo hin taane, akkas ta’uu hubachuudha:
sanbanni guyyaa torbaffaa Waaqayyoon eebbisedha.
Jimaanni Guyyaa Qophii dha; yeroo amantoonni Sanbata simachuuf qaamaa fi hafuuraan of qopheessan. Jalqaba ifa guyyaa torbaffaa irraa hanga jalqaba ifa guyyaa itti aanutti uumamuu fi furuu Waaqayyoo yaadatu, boqonnaa Inni ayyaanaan kenne keessa gammadu, boqonnaa bara baraa dhufu eegu.
“Guyyaa koo qulqulluutti waan si gammachiisu hojjechuu irraa miila kee Sanbata irraa yoo deebifte, Sanbata gammachuu, guyyaa qulqulluu Waaqayyoo kabajamaa jettee yoo waamte, karaa mataa keetii osoo hin deemne, gammachuu mataa keetii osoo hin barbaadne, dubbii mataa keetii osoo hin dubbanne Isa yoo kabajje; yeroo sana Waaqayyotti ni gammadda; Innis iddoowwan ol ka’oo lafaa irra akka yaabbattu si godha, dhaala Yaaqoob abbaa keetiitiin si soora; afaan Waaqayyootu dubbateera.”
— Isaayaas 58:13–14
| |
